Olen Elisa Raappana, pian valmistuva sosionomiopiskelija Karelia-ammattikorkeakoulusta. Tein syventävän harjoitteluni Honkalampi-säätiön Arki Digittää -hankkeessa. Hanke vahvistaa erilaisin keinoin erityistä tukea tarvitsevien kehitysvammaisten henkilöiden digiosallisuutta eli mahdollisuuksia toimia, osallistua ja vaikuttaa digiyhteiskunnassa [1]. Tämä kirjoitus käsittelee havaintojani siitä, miksi on tärkeää edistää erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden digiosallisuutta heidän arjessaan.
Digiosallisuus ja sen tukeminen
Digiosallisuudella tarkoitetaan sitä, että ihminen voi digitaalisten välineiden ja palveluiden avulla kokea kuuluvansa digiyhteiskuntaan. Digiosallisuuden toteutuessa yksilö voi vapaaehtoisesti ja haluamallaan tavalla osallistua digitaalisen yhteiskunnan toimintaan. [2] Digiyhteiskuntaan osallistuminen vaatii asiakkailta toimivia digilaitteita, taitoa käyttää laitteita sekä myös tietoa siitä, miten digiä kannattaa käyttää. Sosiaalihuoltolain mukaan ammattilaisten vastuulla on edistää osallisuutta. [3] Digiosallisuus on osa osallisuutta, joten myös asiakkaiden digiosallisuuden edistäminen kuuluu sosiaalialan ammattilaisten työhön.
Olen havainnut harjoitteluni aikana ja myös muualla työskennellessä, että asiakkaat tarvitsevat apua eniten digilaitteiden peruskäytössä. Asiakas voi tarvita apua ja ohjausta esimerkiksi puhelimen, tabletin tai television käytössä. Käytön tueksi voidaan tehdä kuvatuettuja ohjeita, jotta asiakas voi itsenäisestikin käyttää digilaitteita. Olen myös havainnut, että kaikilla ei ole digilaitteita käytössä lainkaan tai käytössä on esimerkiksi jonkun toisen vanha laite, joka on jo parhaat päivänsä nähnyt eikä sovellu kyseisen asiakkaan käyttöön. Jokaisella on oikeus käyttää haluamiaan digilaitteita, joten asiakkaan haluamien digilaitteiden hankkimista on tuettava, jos se on mahdollista. Harjoitteluni aikana olen ilahtunut siitä, miten mahtavia juttuja digi on tuonut asiakkaiden arkeen. Asiakkaat ovat löytäneet digin kautta ystäviä ympäri Suomen. Kohtaamiset etänä ovat ilahduttaneet ja olleet tärkeitä. Digiosallisuuden tukeminen on tärkeää, jotta jokaisella on mahdollisuus digin iloihin.
Uskalla olla digirohkea
Digi- ja väestötietovirasto on julkaissut vuoden 2023 digitaitoraportin, jonka teemana on Digi ensin, mutta ei yksin. Arjen asioiden hoitamisessa ja yhteiskunnan toimintaan osallistumisessa tarvitaan digitaitoja yhä enemmän. Niin tarvitaan myös monenlaista apua digitaalisten laitteiden ja palveluiden käyttämisessä ja ymmärtämisessä. Suomi on siirtymässä nykyisen hallitusohjelman aikana asteittain digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen viranomaisasiointikanavana. Tässä muutoksessa on varmistettava, että kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus saada oikeaan aikaan ja tarpeisiin vastaavaa digitukea. [4]
Digitaitoraportin mukaan kaikilla pitäisi olla mahdollisuus oppia digiasioita [4]. Ammattilaisilta vaaditaan rohkeutta hypätä digijunaan mukaan, vaikka tekisi mieli jäädä asemalle vilkuttamaan. Asemalle jääminen ei kuitenkaan ole oikein asiakkaitamme kohtaan, koska digi kuuluu meille kaikille. Digirohkeutta on uskaltaa ottaa käyttöön uusia tai muuttuneita digitaalisia laitteita, välineitä ja palveluita, kehittyä niiden käytössä tai käyttää niitä epävarmuuden tunteesta huolimatta [4]. Olen itsekin ollut harjoitteluni aikana digirohkea, kun tein harjoittelun aikana materiaalia verkkokurssille. Minulla ei ollut aiempaa kokemusta verkkokurssin tekemisestä, joten olin välillä epävarma osaanko. Digirohkeus kannattaa, sillä digiä ei pääse karkuun digiyhteiskunnassa, jossa monet palveluista ovat muuttuneet tai muuttumassa ensisijaisesti digitaalisiksi. Tuetaanhan ammattilaisina jokaisen mahdollisuutta osallistua digiyhteiskuntaan haluamallaan tavalla.
Lähteet:
[1] Honkalampi-säätiö. 2023. Arki digittää – Arki digittää-hanke vahvistaa taitoja toimia digiyhteiskunnassa. Viitattu 19.12.2023.
[2] Hänninen, R., Karhinen, J., Korpela, V., Pajula, L., Pihlajamaa, O., Merisalo, M., Kuusisto, O., Taipale, S., Kääriäinen, J. & Wilska, T-A. 2022. Digiosallisuus käsitteenä. Teoksessa Kuusisto, O., Merisalo, M. & Kääriäinen, J. (toim.). Digiosallisuus Suomessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:10. 17–22. Viitattu 19.12.2023.
[3] Sosiaalihuoltolaki 1301/2014.
[4] Digi- ja väestötietovirasto. 2023. Digitaitoraportti 2023. Viitattu 19.12.2023.
