Honkalampi-säätiön juhlavuoden tarinoita ja tekoja osa2

Pieni katsaus Honkalampi-säätiön historiaan Mauri Ronkaisen johdolla

Honkalampi-säätiö perustettiin 30 vuotta sitten. Miksi säätiön perustamiseen lähdettiin ja miten alku sujui ja miksi nimeen Honkalampi-säätiö päädyttiin? Näihin kysymyksiin saimme vastauksia Mauri Ronkaiselta, joka toimi talouspäällikkönä – ja johtajana Honkalammen kuntayhtymässä vuosina 1971–1991 ja oli merkittävässä roolissa Honkalampi-säätiön perustamisessa.

Ronkainen oli ollut virkavapaalla 80-luvun lopulla Honkalammen virastaan ja työskennellyt Ilomantsin Pääskynpesän kuntoutussairaalan rakennusprojektissa talousjohtajana. Pääskynpesän rakennuttajana toimi Pohjois-Karjalan kuntoutussairaalan säätiö ja Ronkainen toi mukanaan palatessaan virkaansa Honkalammelle kokemusta säätiötoiminnasta ja säätiölaista, jota hän sitten pääsi hyödyntämään Honkalampi-säätiön perustamisessa. Mauri Ronkainen laati Honkalampi-säätiön säädekirjaa ja toimi säädekirjan toisena allekirjoittajana, kun sen ensimmäisessä versio lähti patentti- ja rekisterihallitukseen.

Syitä säätiön perustamiseen oli Ronkaiseen kertoman mukaan muutamia. ”Oli tarve saada uusia rahoituskanavia, kuntien ollessa aina rahapulassa. Kun jotain uutta haluttiin tehdä, oli kuntien ensimmäisenä kysymyksenä mitä se maksaa? Toisekseen säätiö koettiin ketterämpänä toimijana kuin kuntayhtymä ja osa Honkalammen kuntayhtymässä silloin toimineiden ideanikkareiden kehitysajatuksista ei olisi soveltunut kuntayhtymän toimintaan.”, Ronkainen muistelee. Nuoriksi ideanikkareiksi hän nimeää silloin kuntayhtymän palveluksessa toimineet johtava lääkäri Kari Rädyn ja kasvatusjohtaja Tero Timosen sekä erityishuoltopiirin johtaja Markku Niemelän.

”Kun säätiön hallitusta lähdettiin alkuun kokoamaan, haluttiin että enemmistö hallituksen jäsenistä oli kuntayhtymän nimeämiä”, Ronkainen kertoo.  Se aiheutti kuitenkin hankaluuksia, kun ensimmäisiä hankerahoituksia hakiessa silloinen Raha-automaattiyhdistys ei hyväksynyt hallituksen enemmistön muodostumista kuntayhtymän toiveen mukaisesti. ”Sääntöjä jouduttiin muuttamaan heti alkuvaiheessa, kun ensimmäisiä hankerahoituksia haettiin”, Ronkainen muistelee.

Honkalampi-säätiö nimellä haluttiin säilyttää yhteys olemassa olevaan kuntayhtymään sekä hyödyntää jo olemassa oleva Honkalammen tunnettuus kehitysvamma-alalla.  ”Nimestä ei haluttu myös liian pitkää.”, Ronkainen kertoo ja viittaa nykyisen Siun Soten Honkalampi-keskuksen nimihistoriaan Honkalammen keskuslaitoksen kuntayhtymänä sekä Pohjois-Karjalan erityishuoltopiirin kuntaliittona.

Mauri Ronkaisen vaikutus säätiön varsinaiseen toimintaan jäi kuitenkin melko lyhyeksi. Ronkainen palveli kuntayhtymässä 1993 vuoden puoliväliin saakka, jonka jälkeen uudet tuulet kutsuivat Punkaharjulle, jossa hän nykyään on jo tovin vietellyt eläkepäiviään. Hän kertoo vuosien aikana Joensuussa vieraillessaan törmänneensä säätiön toimipaikkakyltteihin yllättävissä paikoissa, mutta ei ole aktiivisesti seurannut mitä kaikkea Honkalampi-säätiössä nykyisin tehdään. 30-vuotiaalle säätiölle Mauri Ronkainen toivoo menestystä jatkossakin ja kannustaa säätiön henkilöstöä nuorekkaaseen, ajankohtaiseen ideointiin. ”Kaikkea hyvää myös Honkalampi-säätiön asiakkaille”, Ronkainen lopuksi toivottaa.